15.02.2019

Kuuntele kehoasi ennen kuin se hiljentää sinut

Hanna Brotherus
Kehotyöskentelyn ohjaaja

Tapasin kerran miehen, joka kertoi tuntevansa kehostaan vain päänsä. Hän kertoi katsovansa itseään peilistä hampaita harjatessa ja silloin, kun parturi vilauttaa hiusmallia takaapäin. Hän kertoi ajattelevansa aivoillaan, puhuvansa suullaan, kuuntelevansa korvillaan ja kommunikoivansa kasvoillaan. Keho kaulasta alaspäin seuraa häntä sinne, minne pää menee. Keho vain on. Irrallaan.

Tämä herätti minussa paljon ajatuksia. Aikuisen maailmassa pää ja kädet korostuvat. Muu keho hautautuu usein kiireen, häpeän, kipujen ja pelkojen alle. Otamme kehomme esiin, kun käymme salilla tai saunassa tai harrastamme seksiä. Toisin sanoen poimimme kehomme hyllystä silloin kun meille sopii. Muuten toivomme sen pysyvän hiljaa. Ja se pysyy hiljaa, kunnes alkaa oireilla ennen pitkään.

Hyvän elämän mahdollistamiseksi meidän on opittava tunnistamaan kehomme viestit.

Meistä useimmat on ehkä kasvatettu erottelemaan kehomme kahtia, arvottamaan pää ja muu vartalo erillisiksi toimijoiksi. Lapsena meistä onnekkaimmat ympäröitiin kosketuksella, syleilyllä, suukottelulla ja halauksilla. Rakkaudella. Hienoa, jos lapsuudessa kannustettiin näyttämään ja kertomaan miltä tuntui ja mihin sattui. Spontaaniushan on hyvä juttu. Moni muistaa lapsuudestaan liikkumisen missä milloinkin, uteliaina tutkimassa uusia asioita kaikilla aisteillamme. Aikuisuuden myötä leikkimielisyys tuntuu putoavan kelkasta ja koetut vaatimukset estävät heittäytymästä. Vapautuneisuuden väheneminen lisääntyy pinnallisilla asioilla ja ylisuorittamalla. Keho on kuitenkin mieltä aina viisaampi. Kehossa on kaikki, mitä tunnemme, muistamme ja koemme. Hyvän elämän mahdollistamiseksi meidän on opittava tunnistamaan kehomme viestit. Usein havahdumme vasta kipujen ja sairauksien myötä kehomme hälytystilaan, vaikka viestit ovat olleet selkeitä, jos olisimme vain kuunnelleet. Jotain olennaista tapahtuu, kun alat liikkua kehoasi kuunnellen. Alat pienin askelin tunnistaa liikkeitä ja tilaa ympärilläsi sekä sisälläsi. Saatat huomata lihaskireyden, joka on estänyt sinua seisomasta täydessä pituudessasi. Voit huomata, missä hengityksesi tuntuu ja missä ei. Voit ilahtua hypyn voimasta tai siitä, että joku koskee sinua selkään. Suorittaminen saa uutta tasoa, kun välissä muistaa heittäytyä ja nauttia.

"Tiedetään, että tanssissa ihmisyyden peruselementit yhdistyvät luonnollisella tavalla."

Koreografina tutkin ihmisiä ja kohtaamisia tanssin kautta. Olen tottunut työskentelemään hyvin eri ikäisten ja eri taustaisten ihmisten parissa. Jokin ihmisyydessä ja tanssissa on kuitenkin meille kaikille yhteistä. Diplomi-insinööri ja tanssija Hanna Poikonen on tutkinut tanssijoiden ja muusikoiden aivoja ja toteaa innostavasti:

”Tanssissa kosketus ja yhteistyö ovat luonnollisia elementtejä, ilman niitä tanssia ei ole. Kosketus ja yhteistyö ovat tanssissa yhtä tärkeitä elementtejä kuin liike ja musiikki. Tanssin neurotiede on kuitenkin vielä nuori ala. Siksi kosketusta ja yhteistyötä aivoissa ei ole vielä tutkittu nimenomaan tanssin avulla. Se kuitenkin tiedetään, että tanssissa ihmisyyden peruselementit yhdistyvät luonnollisella tavalla. Mukana ovat luovuus, hienostunut liike ja yhteisöllisyys, kuten musiikin soittamisessa. Koko kehon liike, kuten liikunnassa. Kosketus, kuten välittävässä vuorovaikutuksessa. Tanssissa ihmisyyden peruselementit yhdistyvät luonnollisella tavalla. Sanonta "sujuu kuin tanssi" viittaa laajalti tutkittuun flow-ilmiöön, jossa tekeminen imaisee harjoittajansa kokonaisvaltaisesti mukanaan. Flow-tilan on todettu lisäävän kokijan yleistä tyytyväisyyttä, tuottavuutta ja tekemisen laatua. Silloin aivojen loogisesta päättelystä ja yksityiskohtaisesta huomioimisesta vastaavan neuroniverkoston aktivaatio vähenee. Samalla vapautuu tilaa luovalle neuroniverkostolle, joka on tärkeässä osassa myös rentoutuneessa mielentilassa.”

Rohkaisen etsimään uutta näkökulmaa kohti tasapainoisempaa ja innostavampaa elämää riippumatta siitä opetettiinko meidät kohtaamaan, koskettamaan tai liikkumaan. Näitä asioita voi onneksi opetella, ja tahdon opettaa niitä Virta Herätysliike -kurssin kautta. Tervetuloa mukaan!

Linkki:

Hanna Poikosen alkuperäinen artikkeli "Tanssijan aivot kehittyvät ainutlaatuisella tavalla" 30.8.2017 Tutkijan ääni -juttusarjassa (Helsingin Yliopisto).

Tämän tekstin kirjoittamiseen on osallistunut Virran asiantuntijavalmentaja Annette Evokari

Käyttämäsi selain on vanhentunut ja se ei välttämättä toimi tällä sivustolla. Suosittelemme uusimman Chrome-, Firefox- tai Safari-selaimen käyttämistä.