28.04.2019

Miksi hyväkuntoiset ovat aikaansaavia?

Jussi Sievälä
Liikuntafysiologi

Olet varmasti kuullut puhuttavan maksimaalisesta hapenottokyvystä tai maksimaalisesta kestävyyskunnosta. Usein ihmisillä nousee mielikuvia langanlaihoista maratoonareista, hiihtäjistä tai vaikka huippujohtajista, jotka ovat valmistautumassa neljänteen Ironman kilpailuunsa. Mutta mitäs jos puhutaankin kestävyyskunnon vaikutuksista toimistotyöläisen arjessa? Mitä jos sanoisin, että säännöllisellä kestävyyskunnon harjoittelulla voisit lisätä tunteja vuorokauteesi? Kuulostaisiko houkuttelevalta?

Jos maksimaalinen hapenottokyky vaatii kertausta, suosittelen tutustumaan tähän Terveyskirjaston artikkeliin.

"Keskimääräisesti suomalaisen työikäisen kestävyyskunto riittää kuuden tunnin työpäivään."

Päivittäinen elämä kuormittaa meitä henkisesti ja fyysisesti. Pelkästään paikallaan istuminen, penkiltä nouseminen ja kaikenlainen liikkuminen lisää energiankulutustasi. Kaikki toiminta päivän aikana kuluttaa kehoasi. Se, kuinka paljon kehosi kuluu, riippuu arjestasi sekä kestävyyskunnostasi ja myös tietenkin lihasvoimatasoistasi. Keskimääräisesti suomalaisen työikäisen kestävyyskunto riittää kuuden tunnin työpäivään. Tämä tarkoittaa sitä, että tavoiteltu ja osittain monessa työpaikassa vaadittu kahdeksan tunnin työpäivä kuluttaa ihmistä liikaa johtaen riittämättömään palautumiseen, jota edes hyvät yöunet eivät välttämättä pelasta. Toistuva alipalautuminen laskee vastustuskykyä jolloin myös flunssa-aallot osuvat herkemmin omalle kohdalle. Kun keho on jatkuvassa kuormituksessa, on myös työpäivän jälkeen veto poissa. Sen jälkeen ei juuri jaksa edes miettiä lenkkipolulle lähtemistä. Näillä aineksilla saadaan aikaan noidankehä, jossa liian alhainen kunto suhteessa arjen fyysiseen kuormitukseen lisää väsymystä jolloin kotisohva vetää väistämättä puoleensa.

Pienillä muutoksilla suuria tuloksia

Mitäs jos tehdäänkin tänään toisin. Vedetään väsymystä päin näköä ja lähdetään illemmalla pienelle kävelylenkille. Liikkumattomille jo kymmenen minuutin kävely kolme kertaa viikossa riittää kunnon kohottamiseen. Tuohon määrään kun joka viikko lisää 3-5 minuuttia per kerta niin ollaankin jo progressiivisesti etenevän harjoitusohjelman kimpussa. Etene näin viikosta toiseen kunnes olet 45-60 minuutin mittaisissa suorituksissa. Ajattele! Muutoksia noin pienellä määrällä ja vielä ammattilaisen suosittelemana! Lisäksi, kun aloitat riittävän kevyesti, niin ehkäiset tuki- ja liikuntaelimistön ylikuormitusta, jolloin mitä todennäköisimmin pystyt jatkamaan harjoitteluasi systemaattisesti pidempään. Liian moni aloittaa liikunnan liian suurena annostuksena, joka lisää ylirasittumisen riskiä.

Parempi aerobinen kunto yhdistetään myös korkeampaan älykkyyteen. Ruotsissa oli pitkään käytäntönä, että kaikkien 18-vuotiaiden miesten tuli osallistua kunto- ja älykkyystesteihin ennen armeijaa. Kun tätä valtavaa aineistoa tutkittiin huomattiin, että mitä parempi kestävyyskunto oli, sitä korkeampi älykkyys henkilöllä oli. Samaa korrelaatiota ei havaittu lihasvoiman kohdalla. Lisää liikunnan vaikutuksista aivoillemme voit käydä lukemassa täältä.

Eli parempi fyysinen kunto auttaa sinua selviytymään arjesta pienemmällä kuormituksella sekä parantaa muistiasi ja jopa älykkyyttäsi. Tämän ansiosta voisit käyttää esimerkiksi rutiinitöihin vähemmän aikaa ja olet energisempi työpäivän jälkeen. Näin ollen väsymys ei valtaa ennen nukkumaan menoa ja siten sinulla on enemmän aktiivisia tunteja päivässä tehdä asioita, jotka ovat sinulle tärkeitä. Ja sanoinko jo, että näiden lisäksi liikkumalla säännöllisesti ehkäiset elämäntapasairauksien puhkeamista ja parannat unesi laatua? Aika hienolta kuulostaa, vai mitä?

Oletko turhautunut väsymykseen ja kaipaatko tukea elämäntapamuutoksessa? Tutustu valmentajiimme ja jätä yhteydenottopyyntö täällä.

Kirjallisuutta

Aberg MA, Pedersen NL, Torén K, Svartengren M, Bäckstrand B, Johnsson T, Cooper-Kuhn CM, Aberg ND, Nilsson M, & Kuhn HG. (2009) Cardiovascular fitness is associated with cognition in young adulthood. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America. PMID: 1994895 Käypä hoito suositus (25.4.2019) ; Liikunta

William D. McArdle, Frank I. Katch, Victor L. Katch (2014) Exercise Physiology: Nutrition, Energy, and Human Performance

Valitettavasti käyttämäsi selain ei ole tuettu, sivuston käytössä voi esiintyä ongelmia.